Miten rakennetaan toimiva kotelo?
Kotelon suunnittelun jälkeen seuraava vaihe on kotelon valmistaminen. Subbarikotelo voi olla vain yhdelle subbarille tai vaikka kymmenelle subbarille tehty. Mutta tärkeintä on että se on tehty kunnolla ja kunnollisista tarvikkeista. Onnistunut kotelon suunnittelu on ensimmäinen porras hyvän bassotoiston aikaansaamiseen, mutta siitäkään ei ole mitään hyötyä jos seuraava vaihe menee pieleen.
DD Audio mietteitä kotelon koosta PDF-tiedostona aukeaa klikkaamalla allaolevaa kuvaa:
Kotelon rakennusmateriaaleina toimivia ovat mm:
- MDF-levy ( medium density fiberboard )
- HDF-levy ( high density fiberboard )
- Lastulevy ( varauksin )
- Filmivaneri
- tavallinen vaneri ( varauksin )
- lasikuitu
MDF on kaikkein yleisin kotelonrakennusmateriaali. Sitä on helposti saatavilla ja sen ominaisuudet ovat hyvät kaiutinkotelon materiaaliksi. Huono puoli on murtumisherkkyys, joten kannattaa tehdä huolella esireiät ruuveille jne.
HDF olisi vielä parempaa mutta sitä on aika heikosti Suomessa saatavilla. Muuten kuten MDF mutta vielä tiiviimpää ja kovempaa, joten samat varoitukset kuin MDF:lle pätevät myös HDF:lle.
Lastulevy on se kaikkein halvin materiaali, joskus sitä saa puutavaraliikkeistä jopa ilmaiseksi. Lastulevyä näet käytetään arvokkaampien levyjen pakkaussuojana ja nämä pakkaussuojalevyt ovat jätettä levyn myyjille. Joten pienellä budjetilla pelaava saattaa saada lastulevykotelon aika edullisesti kasattua. Lastulevy on materiaalina huokoisempaa ja huonompaa akustisesti kuin MDF ja HDF. Ja murtuu vielä herkemmin. Mutta myöhemmin tällä sivulla kerrotaan miten sitäkin voi parannella kotelokäyttöä varten.
Filmivaneri on kalleinta levyä mutta sillä on yksi ylivoimainen piirre verrattuna puristettuihin levyihin ( MDF, HDF ja lastu ). Se on käytännössä murtumatonta ja sen vääntöjäykkyys on todella kovaa luokkaa. Useimmiten monen elementin rakennelmat tai ainakin niiden etulevyt tehdään vanerista.Lisäksi fimivaneri kestää todella hyvin kosteutta, sekin on iso etu autossa.
Tavallinen vaneri on muuten samankaltaista, mutta siitä puuttuu kosteussuojaus.
Lasikuidusta voit rakentaa minkämuotoisen kotelon tahansa. Suosittelen tekemään elementin seinän vaikka vanerista, lasikuituun on todella hankala kiinnittää subbaria. Mutta loppukotelo voi hyvin olla lasikuitua. Muista riittävä seinämävahvuus ( 10 mm aika lailla minimi ) ja se, että jokainen mutka ja vekki muodossa tekee siitä tukevamman kuin suora seinämä. Lasikuidun sekaan voi laittaa jäykisteeksi puukeppejä, vanhat harjateräkset ja melkein mitä tahansa vaan keksitkin. Erinomainen vaihtoehto jos ahtaaseen ja/tai hankalanmuotoiseen tilaan pitää tehdä kotelo.
Ilmainen käsikirja kotelon rakennukseen, ole hyvä!
Olin tehnyt tätä sivustoa jo muutaman sivun verran ja mietin mitä kaikkea tänne pitää laittaa etten unohtaisi jotain. Sitten päähän pälkähti, että olen tehnyt tämän homman jo kerran aiemmin. En tosin näin laajana projektina mutta kuitenkin.
Vuonna 2000 tein kotelonrakennus käsikirjan jaettavaksi myytyjen subbareiden mukaan. Kaivelin sellaisesta yhden säästetyn kopion arkistokaapista ja skannasin sen tämän sivuston lisämateriaaliksi. Luin vihkosen tekstit läpi ja löysin sieltä yhden kohdan mistä olen nyt reilu vuosikymmen myöhemmin muuttanut mielipidettäni. Mutta se olikin ainoa kohta tuossa kirjasessa joka oli mielipide.
Muut asiat ovat edelleen paikkansapitäviä, koska ne olivat faktoja silloin ja ovat faktoja edelleen. Tein skannatuista aukeamista PDF-tiedostot jotka voit ladata itsellesi noista oheisista kuvista. Ne toimivat linkkeinä.
Jotta tekstistä saisi kunnolla selvää, jätin tiedostot isoiksi ettei tarkkuus kärsi liikaa. Joten kärsivällisyyttä lataamiseen jos yhteytesi on hidas.
Näissä PDF:ssa on tietoa jota en toiseen kertaan kirjoita tai esittele tällä sivulla erikseen. Joten lue ne ensin ennen kuin jatketaan. Voit myös tulostaa niistä kolmen A4:n kokoisen näppärän ohjevihkon itsellesi kotelon rakentamista varten. Vihkosessa on myös perusjutut säätämisen aloittamiseen.
Jos peruskotelo ei riitä?
Ylläolevat linkit on käyty katsomassa ja ajatuksen kanssa luettu tiedostot läpi. Mutta jäi fiilis että haluat jotain jykevämpää tai erilaista kuin asiallisen peruskotelon jonka rakentaminen neuvottiin noissa tiedostoissa? Selvä. Tässä listattuna muutamia juttuja joilla saat kotelostasi paremman kuin perushyvän:
- Kotelon kuidutus
- hiekkahartsi
- vaimennusmatto
- sisäpuolisten kulmien pyöristys
- ylimääräinen väliseinä aukoilla
- putken tilalle portti
- kotelon maalaus ( sisäpuolelta )
Kotelon kuidutus tapahtuu ihan tavallisella lasikuituhartsilla. Kun olet tehnyt kotelon valmiiksi, kyllästät sen lasikuidulla sisäpuolelta ( ja miksei ulkopuoleltakin, paremmin kestää kosteutta varsinkin lastulevy ). Tällä saat pinnasta vettä hylkivän ja akustisesti “kovemman” ja tiiviin.
Hiekkahartsi on nimensä mukaisesti hartsia johon on sekoitettu hiekkaa. 5-15 mm kerros tätä tököttiä kotelon kaikkien sisäseinien pinnalla tekee kotelosta akustisesti kuolleen, eli se ei kumise. Ja on muuten tiiviimpi ja tukevampikin. Lisää vaan paino aika railakkaasti. Tapahtuu siten, että sekoitat NOPEASTI hartsin ja kovetteen ( ehkä mieluummin liian vähän kuin liian paljon kovetetta ) ja sen jälkeen sekoitat hienoa hiekkapuhallushiekkaa hartsiin. Seossuhde on noin 50/50 eli puolet hartsia ja puolet hiekkaa. Kannattaa sekoittaa pieniä määriä ( yhden seinän tarpeet ) kerrallaan. Laitat kotelon lattialle se seinä alaspäin jonka haluat valaa ja kaadat seoksen sisään kannuun. Kun seos on jähmettynyt kunnolla, voit tehdä seuraavan seinän. Elementin seinä on hieman hankalampi. Leikkaa vaikka jäykästä pahvista suikale jonka kiinnität nauloilla/ruuveilla/nitojalla pannaksi elementin aukkoon. Siten että pannan reuna on riittävän korkealla ( hiekkahartsikerroksen paksuutta korkeammalla ) kotelon sisäpuolella. Näin saat estettyä massan valumisen aukosta ulos elementin aukosta kuivumisen aikana. Kun panta on paikoillaan, kippaa massa koteloon vaikka viereiselle seinälle ja käännä kotelo “naamalleen”. Aavistuksen 50/50 seosta löysempi seos valuu paremmin paikoilleen.
Jos et jaksa alkaa hiekkahartsin kanssa puuhaamaan, kotelon sisäpinnat voi käsitellä vaikka vaimennusmatolla ( esim. STP silver, katso autonvaimennus.fi ). Pieni lisä kotelon tukevuuteen ja akustisesti siitä saa taas vähän kuolleemman.
Kotelon sisäpuolella olevat jyrkät kulmat voit pyöristää vaikka lasikuidulla ( mattoa ja hartsia ). Oikein suurissa koteloissa esim. halkaistulla viemäriputkella ja sen jälkeen lasikuidulla/kitillä yms. Tämä auttaa koteloa virtaamaan paremmin ja soimaan lujempaa. Ei mikään valtaisa ero mutta jos haluat tehdä ihan kaiken niin tässä yksi jippo.
Kahden elementin koteloon voit tehdä ylimääräisen tukiseinän. Leikkaa kolmas päätyseinä ja tee siihen pistosahalla tai isolla reikäsahalla aukkoja reilusti. Siten että seinästä jää jäljelle reunat ja “tukiristi” keskelle. Seinä ei estä elementtien virtaamista samaan ilmatilaan, mutta tukee radikaalisti paremmin kuin rima kun sen ruuvaat kotelon kasausvaiheessa kiinni kaikkiin muihin seiniin kuten päätykappaleetkin.
Alla DD Audion tarinaa portista ja sen toiminnasta PDF-tiedostona joka avautuu klikkaamalla kuvaa:
Refleksiputki korvataan isommissa koteloissa ( varsinkin äänenpainekilpailuissa käytettävissä ) usein portilla. Portti on periaatteessa refleksiputki, mutta siitä saa tehtyä suuremman ja sen päät saa pyöristettyä juuri niin rajusti kuin haluaa/osaa. Portti on kunnolla tehtynä myös muoviputkea tukevampi. Räätälintyönä tehtävä portti voi olla mutkalla ja esimerkiksi litteämpi kuin putki joten se sopii hankalamman mallisiin paikkoihinkin kuin perinteiset putket.
Kotelon maalaus sisäpinnalta tekee siitä taas aavistuksen paremmin painetta antavan ja maalaus ulkopuolelta taas suojaa sitä kosteudelta.
Refleksiputkeksi suosittelen Aeroportin putkia. Ne ovat tutkitusti ja testatusti hyviä putkia virtaamaan. Normaali viemäriputken pätkä on siitä huono, että ilma ei pääse kunnolla virtaamaan putkeen. Suorareunainen 
pää aiheuttaa sivuääniä ja “tulppaantuu” helpommin kun soitetaan isommalla. Jotta refleksikotelosi kuulostaisi hyvältä ilman ylimääräisiä sivuääniä ja toimisi isommallakin äänenvoimakkuudella, valitse Aeroport-putki koteloosi putkeksi.Jos tarvitse oikein pitkän putken, voit käyttää suorana osana viemäriputkea ja asentaa siihen vaikka mutkapalankin niin saat L-muotoisen putken joka mahtuu paremmin koteloon. Jos putken sisäpuolella on ilmavirtausta haittaavia reunuksia/koloja/tms niin hio ne hiekkapaperilla pois.
P.S. Yks pikku juttu ois vielä….
Tai ei ihan pikku juttu. Nyt kun kotelo on valmis ja viimesen päälle viilattu joka tavalla. NIIN ASENNETAAN NE LAITTEET KUNNOLLA SINNE AUTOON ! Kunnolla asentamisella en tarkoita sitä että on pakko tehdä peilikiiltäviä maalattuja pintoja ja kaiken olla näyttelytasoa. Eikä tarvitse olla tuollainen kuin tuossa viereisessä kuvassa punainen kotelo. Vaikka hienohan tuo on, kiva sitä on katsella. En todellakaan. Perusjuttuja vain, jotka listataan tässä:
- KAIKKI ( oikeesti ) vahvistimet, kondensaattorit, jakoblokit jne ovat jotenkin kiinni autossa muutenkin kuin vain johtojen varassa
- KAIKKI johdot ovat asiallisesti vedettyinä, liitännät suojassa romulta
- jos asennat selkänojiin vahvareita, tee vedonpoisto kaapeleille. Että voit kääntää selkänojan ilman että kaikki kaapelit repeävät irti laitteista
- YLIMÄÄRÄISET KAAPELIKIEPIT hiiteen. Jos RCA:t ovat liian pitkiä, niin piilota ekstrapituus. Kaiutinkaapelit ja virtakaapelit katkaistaan sopiviksi.
Laitteet toimivat paremmin, niitä on helpompi säätää ja ylipäätään koko autoa on miellyttävämpi käyttää kun perusjutut on tehty.
Yläpuolella olevassa kuvassa kontissa on 3 vahvistinta, digiboxi, dsp-yksikkö, miniakku, jakoblokitja kaikkea pientä tuon vasemmalla näkyvän subbarin lisäksi. Ja auton omat työkalut, tunkki ja vararengaskin vielä paikoillaan. Ei juurikaan haittaa auton käyttöä eikä tarvitse pelätä että milloin joku laite syttyy tuleen. Ja kontin “rakentamiseen” kului reilu työpäivä. Ei ollut paljon vaadittu.
Sitten tässä kuvassa on subbarin lisäksi pari vahvistinta. Oikeesti. Ei näin…………………………………………..
Kun kotelo on valmis ja laitteet kiinni autossa, siirrytään viilaamaan soundit kohdilleen tai paineet tappiin seuraavalla sivulla eli Säätämällä soimaan
