Säätämällä soimaan

Miten subbari säädetään?

Kotelon säätäminenHyvä subbari paranee säätämällä

Koteloa voi säätää, siinä on muutama juttu jotka otetaan tähän heti alkuun listana:

  • vaimennusvanun vähentäminen “pienentää” koteloa eli virittää sen ylemmäs
  • vaimennusvanun lisääminen “suurentaa” koteloa eli virittää sen alemmas
  • kotelon tilavuuden suurentaminen virittää alemmas
  • kotelon tilavuuden pienentäminen virittää ylemmäs
  • refleksiputken pidentäminen virittää alemmas
  • refleksiputken lyhentäminen virittää ylemmäs
  • refleksiputken halkaisijan suurentaminen virittää ylemmäs ja antaa paremman virtauksen
  • refleksiputken halkaisijan pienentäminen virittää alemmas ja huonontaa virtausta

Muutama käytännön esimerkki näistä tähän. Jos kotelo kumisee ja korostaa ylempää bassoaluetta, laske viritystä alemmas. Jos taas ylempi basso jää puuttumaan ja bassoa tulee sikamatalalta sikapaljon kun autossa on kaikki luukut auki mutta ei oikeastaan yhtään luukut kiinni, nosta viritystaajuutta. Jos refleksikotelo toimii pikkuteholla hyvin mutta putki päästelee kummia ääniä isommalla teholla, suurenna putkea. Jos taas putkessa ei tapahdu mitään eikä oikein tule bassoakaan, pienennä putkea.

Kotelon tilavuutta on hankala kokeiluluontoisesti suurentaa, mutta helppo pienentää. Voit laittaa kotelon sisään mitä tahansa kovaa ainetta ja kokeilla tällä tilavuuden pienentämista. Vaikka kakkosnelosen pätkiä tai tiiliskiviä. Polyuretaanilevykin on riittävän kovaa tähän tarkoitukseen. Jos jätät pysyvästi nuo pienentimet koteloon, kannattaa ne kiinnittää jotenkin. Takuu ei taatusti korvaa subbaria jonka kartion takapuolelta on tullut tiiliskivi läpi. Ei vaikka tällä sivulla sanottiin että niillä voi koteloa pienentää.

Subbarielementin säätäminen?!?!?!

Subbariakin voi kokeilla säätää jos mielenkiintoa on. Se legendaarisin “lisää matalaa ilmaiseksi” on lisätä kartion massaa. Sinitarraa tai jotain muuta purkkaa reilusti pölykupin ja kartion yhtymäkohtaan renkaaksi paineltuna. Toki tässä muuttuu moni muukin ominaisuus samalla joten lopputulos ei välttämättä ole toivottu. Eikä elementin muuttelu edesauta takuukäsittelyä ainakaan, joten kokeilut omalla vastuulla. Ainahan voi toki sanoa että autosubbari.fi sivulla käskettiin kokeilemaan. Mutta tuskin siitä on apua jos elementti hajoaa ja huollon setä on sitä mieltä että puhekelan palamisen syy on kilo vanhaa hubbabubbaa kartion päällä.

Käytännössä subbaria säädettäessä säädetään vahvistinta ja soitinta ( prosessoria )

Kotelon viilaamisella ja vanhalla purkallakin voi vähän vaikuttaa, mutta useimmiten säätäminen tehdään niillä oheislaitteilla jotka ovat signaalitiessä ennen sitä subbaria. Tässä lista toimenpiteistä mitä tehdään ENNEN KUIN varsinainen säätäminen aloitetaan:

  1. Tarkista että kaikki kytkennät ovat kunnossa
  2. Käännä subbarin vahvistimen GAIN/LEVEL-säädin minimiin.
  3. Jos vahvistimessa on subsonic, säädä se pienimmälle taajuudelle.
  4. Päätä käytätkö soittimen vai vahvistimen jakosuotimia subbarille. Soittimen suotimia ( jos sellaiset on ) on siitä mukava käyttää että niitä voi säädellä samalla kun kuuntelee joten muutokset on helpompi havaita. Eikä tarvitse niin usein ravata kontissa vahvaria rassaamassa.
  5. Jos käytät vahvarin suotimia, laita subbarin alipäästö ( LPF ) suodin suurimmalle taajuudelleen soittimesta tai pois päältä jos mahdollista.
  6. Jos taas soittimen suotimia, niin vahvarilta LPF suurimmalle tai pois päältä.
  7. KAIKKI SÄVYNSÄÄDÖT ( bassboost, loudness, taajuuskorjaimet, efektihimmelit yms POIS PÄÄLTÄ sekä soittimesta että vahvistimesta. Säätämisestä ei tule mitään jos nämä sotkevat taustalla.
  8. Jos sinulla on vahvistin ( siis erillinen, ei soittimen sisäinen ) myös muille kaiuttimille, käännä myös siitä asetukset kuten subbarin vahvarista. Eli suotimet pois tai pienimmälle ja GAIN-säätö minimiin.
  9. Jos ei ole, niin silloin todennäköisesti tulee hieman sovitusongelmia subbarin tason kanssa sen ollessa pienimmillään. Tällöin voit tässä vaiheessa kuunnella pätkän hyvälaatuista CD-levyä ja “avata” subbarin vahvistimen gainia sen verran että siitä kuuluu selkeästi jotakin ääntä eikä se huku pääkaiutinten äänen alle aivan täysin.
  10. Jälkiasennettu soitin DSP:llä tuo helpostusta tähän. Lähes kaikissa on mahdollisuus tiputtaa kaiutinlähtöjen tasoa.  Helpottaa tässä asiassa todella paljon. Jos taas soitinta ei voi vaihtaa ja subbari on asennettu linjamuuntimen avulla, kannattaa kokeilla linjamuunninta jossa on tasonsäätö.
  11. Jos subbarisi on asennettu koteloon jota voi liikutella/kääntää kontissa, käännä kartio osoittamaan taakse päin. Toimii lähes kaikissa autoissa parhaiten.
  12. Oikeasti. Käytä säätämiseen hyvälaatuista musiikkia. Itse hyvällä laadulla tehtyjä tiedostoja, Tidalia, Spotifyä suurimmalla laadulla jne jne Älä käytä mitä lienee netistä ripattuja tiedostoja tai youtuben randombiisejä säätämiseen. Sama kuin katsoisit 50″ Full HD -telkkarista 50-luvun mustavalkoelokuvaa ja säätäisit sen perusteella television kuvan laatua. Muutama hyvä levy tähän hommaan ihan vaan vinkiksi, voit toki käyttää muitakin jos haluat.

Tässä muutamia kappaleita joita itse käytämme paljon kuuntelussa ja säätämisessä:

  • Road To Ruin, Emily Wolfe
  • The Ghost of Tom Joad, Bruce Springsteen
  • Hold the Line, Toto
  • Simple Man, Lynyrd Skynyrd
  • Painkiller, Judas Priest
  • Back in Black, AC/DC
  • End of Night, Dido
  • Here but I´m Gone, Vanessa Fernandez
  • Crystal Ball, Carolin No
  • Bliss on Mushrooms, Infected Mushroom

Toki säätämiseen voit käyttää mitä vaan levyä mikä sinun mielestäsi kuulostaa hyvältä ja mitä aiot paljon kuunnella. Itsellesihän sinä laitteistoa rakennat joten voit myös säätää sitä omiin mieltymyksiisi sopivaksi.

Allaolevaa kuvaa klikkaamalla voit lukea DD Audion antamaa ohjeistusta PDF-tiedostona:

Vaiheen tarkistus on AINA SE EKA JUTTU!

Tämä on tehtävä ensimmäisenä. Jos vaihetta ei testata, voi kaikki muu säätäminen mennä hukkaan. Syy näkyy tuossa oikealla olevasta kuvasta. Pääkaiuttimet ja subbari toistavat jakosuotimista huolimatta “päällekkäin” samaa taajuusaluetta jonkin verran.

Jos niiden vaiheet ovat keskenään vastakkaisessa vaiheessa, lopputulos näkyy kuvasta: Tällä alueella bassoa tulee vähemmän molemmista yhteensä kuin mitä tulisi pelkistä pääkaiuttimista! Ja subbari kuuluu selvästi kontista, sanotaan että se ei integroidu pääkaiuttimiin eli ei soi “yhteen” niiden kanssa.

Kun taas vaiheet ovat keskenään samassa, vahvistavat pääkaiuttimet ja subbari yhdessä tuota aluetta. Ja soivat myös hyvin “yhteen”. Jos vahvistusta tulee liikaa, voi jomman kumman jakotaajuutta viedä kauemmaksi toisesta.

  1. Laita subbarin ja pääkaiutinten jakotaajuus about noin kieppeille ( 40-80 Hz )
  2. Huomioi, että jos molemmilla on täsmälleen sama jakotaajuus, saat todennäköisesti jakotaajuuden alueelta korostuneen toiston. Pieni “rako” on yleensä hyvästä.
  3. Jos jakojyrkkyyttä voi säätää, laita subille 24 dB ja pääkaiuttimille 12 dB. Kokeeksi.
  4. Kuuntele
  5. Käännä subbarin vaihe. Soittimen säädöistä tai vahvarin säädöistä tai sitten kääntämällä vaihtamalla kaiutinjohdon plussan ja miinuksen paikkaa keskenään subikotelon terminaalissa.
  6. Kuuntele.
  7. Jos et huomannut kumpi oli parempi ( ennen vai jälkeen vaiheen käännön ) kuuntele eri levyllä ja kokeile kääntää uudestaan.
  8. Valitse parempi vaihtoehto vaiheista, se joka soi paremmin.

Jos et kerta kaikkiaan löydä eroa, voi olla että on käynyt huono tuuri. Vaihe on autosta/kotelosta/laitteistosta ja kaiken yhteisvaikutuksesta johtuen 90 astetta pielessä. Silloin vaiheenkääntö ( joka muuttaa vaihetta aina 180 astetta ) ei auta. Tällöin pelastat tilanteen sillä että sinulla on säädettävä jakojyrkkyys subbarin tai pääkaiutinten jakosuotimessa. Yleensä prossuissa ja paremmissa soittimissa on. Muuta jakojyrkkyyttä joko 6 dB loivemmaksi tai jyrkemmäksi subille tai pääkajareille. EI molemmille koska muutokset kumoavat toisensa. Se kääntää vaihetta 90 astetta samalla. Sitten vaiheenkäännön kokeilut uudestaan kehiin.

HUOMIO! Jos järjestelmässäsi on useita subbareita ja/tai puhekeloja. Olethan muistanut tarkistaan niiden keskinäiset vaiheet sormipatterilla kuten täällä neuvottiin!

Sitten säädetään. Ja säädetään. Ja säädetään…..

Loppu säätäminen perustuukin sitten ihan yritys/erehdys periaatteelle. Kokeillaan erilaisia asetuksia ja pikkuhiljaa löydetään niitä oikeita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen joten mahdollisuuksia on aika paljon. Tällainen järjestys on minulla kun säädän laitteistoa:

  1. Laitan subin ja midien välille jonkun jakotaajuuden ja jyrkkyydet yleensä 24 / 12 dB/oct.
  2. Kokeilen vaiheenkääntöä ja vaiheensäätöä ja eri jakojyrkkyyksiä niin että saan bassopään kuulostamaan mahdollisimman yhtenäiseltä.
  3. Haen subin ja pääkaiutinten välistä jakotaajuutta tarkemmin kuuntelemalla kun vaiheille on tehty mitä voidaan ( 40-80 Hz väliltä se lähes aina löytyy )
  4. Haen sopivia tasoja ( GAIN. LEVEL, tasonsäätö prossulla, soittimella jne )
  5. Mahdollinen subsonicin säätö.
  6. Jos hyvä niin homma selvä, jos ei niin sitten kokeillaan kaikkia mahdollisia asioita vuoronperään ja eri järjestyksessä ja “haistellaan” kuuntelemalla mikä voisi olla ongelmana.
  7. Lopuksi haetaan “maksimit” järjestelmästä. Eli säädetään subi niin isolle kuin se voi olla ilman että sen ääni särkee tai se “floppaa” tai kuulostaa pahalta. Pääkaiuttimet sitten säädetään sen tasoon sopivaksi. Yleensä pääkajareista saa niin paljon ääntä pihalle että homman voi tehdä näin päin. Jos taas ne menevät “ruvelle” niin sitten säädetään niiden mukaan subikin.

Jos subbarin jako on liian matala eivätkä pääkaiuttimet jaksa toistaa sitä aluetta mikä subilta jaetaan jo ylemmistä bassoista pois, puuttuu äänestä potku ja voima kokonaan. Jos taas subin jako on liian korkea, subbari soi selvästi kontin suunnalla ja basso puuroutuu, ylikorostuu, jne.

Jos subin taso on liian pienellä niin se aiheuttaa saman kaltaisia ongelmia kuin liian matala jako. Jos subin taso on liian isolla, se aiheuttaa saman kaltaisia ongelmia kuin liian korkea jako.

Tuossa vasemmalla on kuva jossa on havainnollistettu jakojyrkkyyden merkitystä. Mitä suurempi dB määrä jakojyrkkyyttä on suotimessa, sitä jyrkemmin se leikkaa haluttuja taajuuksia pois. Eli käytännössä poistaa tehokkaammin niitä ääniä joita ei haluta soittaa subbarilla. Jakotaajuus on se taajuus jonka kohdalla toisto on vaimentunut 3 dB. Kaikissa kuvan suodinasetuksissa jakotaajuus on sama, kuvaajat esittävät eri jakojyrkkyyksiä.

Asiallisesti toimii normaalissa autolaitteistossa usein jo 12 dB / oct jako mikä on useissa edullisissa vahvistimissa oletuksena. Arvokkaammissa vahvistimissa ja DSP:lla varustetuissa soittimissa jyrkkyys on yleensä suurempi tai säädettävä. Täm äon säätäjän kannalta tietysti parempi asia. Mitä enemmän säätöjä on käytettävissä, sitä enemmän on vaikutusmahdollisuuksia siihen miten järjestelmä toimii.

Tuossa yläpuolella on kuva vahvistimen säätöpaneelista. Kyseessä on monovahvistin joita hyvin tyypillisesti käytetään subbarien ohjaamiseen. Säädöt tarkoittavat:

  • GAIN eli se tasonsäätö. Pienemmälle vastapäivään ja isommalle myötäpäivään.
  • SUBSONIC on ylipäästösuodin jolla leikataan bassolta pois ne “liian matalat” taajuudet joita se ei kykene toistamaan. Eli leikkaa valittua taajuutta alemmat taajuudet pois. Käyttökelpoinen varsinkin refleksikoteloissa ja silloin jos halutaan luukuttaa lujaa.
  • LP-FILTER kytkimestä valitaan sitten se alipäästötaajuus. Eli leikataan pois ne ko. taajuutta ylemmät äänet.
  • BASS EQ on nappi jota pitää käyttää hyvin harkiten! Oikein säädetty järjestelmä jossa on kaikki kohdallaan, ei sitä tarvitse. Jos käytät sitä, huomioi tämä: Jos säädät systeemin ja se toimii äärirajoille hyvin, niin sen jälkeen tapahtunut bass boostin kääntäminen hyvin usein johtaa subbarin hajoamiseen. Tällöin yrität ottaa vahvistimesta enemmän kuin mitä se pystyy antamaan.
  • REMOTE BASS CONTROL on liitäntä tason kaukosäätimelle. Tällä voit säätää vahvistimen tasoa langallisella kauko-ohjaimella vaikka kuskin paikalta. Jos soittimessasi on tasonsäädöllinen subwoofer-lähtö, tämä on täysin turha lisälaite. Voit jättää sen pahvilaatikkoon kun asennat vahvistimen. Jos taas jaat yhdestä linjalähdöstä esim. pääkajareille ja subille signaalin, tälle saattaa olla käyttöä.

 

Maalaisjärjellinen vinkki jos soittimessasi on subbarille tason säätö: Säädä systeemi niin että tasonsäädön puolivälissä kuulostaa hyvältä. Jossain sanotaan että säätö täysillä on varma juttu ettei subi pala tms. Ehkä niin. Mutta säätöjä tehdessäsi kuuntelet koko ajan vaan pikkuhiljaa lujempaa. Lähes täysillä. Ja vielä levyjä joissa on hyvälaatuinen ääni.

Kun ajat maantiellä autolla, et varmaan aina kuuntele täysillä. Ja aina vaan niitä hyvin äänitettyjä levyjä. On ihan hyvä jättää pieni pelivara siihen, että voit kompensoida ajomelua ja/tai huonompia levyjä kun kuuntelet hiljaisemmallakin eli “normaalivoimakkuudellasi”. Eli saat sitä bassoa silloinkin kuulumaan. Toki pitää sitten muistaa että se subbarin tasonsäätö täysillä luukutettaessa ei ole täysillä vaan siinä puolivälissä enintään.